Meillä kävi sitten niin ikävästi että ei päästy toiselle oppitunnille ollenkaan kun Blas sai toisen epileptisen kohtauksen juuri ennen kouluun lähtöä. Käytiin Aistissa tutkimuksissa ja Blas sai diagnoosiepäilyn epilepsiasta ja lääkityksen, joka aloitetaan jos kolmas kohtaus vielä tulee. Kirjoittelen tuosta kohtauksesta toisaalle, mutta nyt siis toiselle oppitunnille.

Kahden viikon aikana harjoiteltiin Blasin kanssa lähinnä kontaktin ottoa naksun kanssa (ensin paikallaan ja sitten niin että liikuin oikealla ja vasemalle ja sitten niin että Blas seuraa perässä kun kävelen taaksepäin) ja pikkusen ehdittiin harjoitteleen seuraamistakin kontaktissa (Blas kävelee vielä tosi vinosti vasemmalla puolella, jota voi yrittää suoristaan palkitsemalla vähän enemmän taaksepäin). Ope sanoi että Blas ottaa jo niin hienosti kontaktia että peruskontaktiharjoituksia ei enää tarvitse tehdä. Eli nyt harjoitellaan sitten tuota sivulla kävelyä kontaktissa. Hyvin lyhyitä jaksoja Blas jo kävelee kontaktissa. Aloitettiin tunnilla jo SEURAA sanan liittäminen oikeaan toimintoon. Toiminto pitää olla siis ihan varma ennenkuin sanan voi siihen lisätä. 

Nyt on seuraavan viikon tehtävänä harjoitella sivullakävelyä niin että aikaa pidennetään  eli palkitaan harvemmin ja tehdään liikkeestä sellainen että koira alkaa SEURAA sanasta seuraamaan vasemmalla puolella (toiminnosta poistetaan siis omaehtoisuus eli se että koira itse tarjoaa liikettä). Ope sanoi että Blas on niin nopea oppimaan että ei tarvi kauaa jauhaa samaa juttua, ettei koiran innostus laske. Vaatimustasoa pitäisi aika nopeasti nostaa. Tämä on se virhe mitä olen yksinharjoitellessa selvästi tehnyt eli olen aivan liian kauan aikaa jauhanut yhtä toimintoa (esim. kontaktiharjoituksia paikallaan). Tuntuu tosi hyvältä että ollaan kurssilla ettei tehdä enempiä virheitä. Tamin kanssa tosiaan tein sen virheen että jauhettiin liian kauan paikallaan kontaktiharjoituksia ja nyt Tami tarjoaa aina istumista kontaktin yhteydessä (tais käydä aika vähän pitkäksi kun kaksi viikkoa harjoiteltiin paikallaan olevaa kontaktia).

 Paikassa missä harjoiteltiin oli jotain tosi kiinnostavia tuoksuja maassa ja Blasilla oli selvästi vaikeampi keskittyä tällä kertaa harjoituksiin kuin ensimmäisellä kerralla. No täytyy seuraavalle kerralle ottaa kuivattua maksaa mukaan, josko se voittais sit maan hajut.

TAmin ja Blasin kanssa on tarkoitus harjoitella myös perushihnakävelyä eli sitä että eteenpäin ei pääse jos hihna kiristyy. Ope painotti että tämä on siis aivan eri juttu kun sivulla kävely. Koiran ei missään tapauksessa pidä aina kävellä sivulla vaan ainoastaan silloin kun siltä vaaditaan jotain (esim. ohitustilanteissa). Hihnakävely on sit sitä "vapaata" kävelyä edessä niin että hihna ei ole kireällä. Tämän harjoittelu varsinkin Tamin kanssa on tuntunut tosi vaikeelta kun hajut vie sitä niin paljon. Olen kyllä aivan liikaa päästänyt Tamin omin luvin pusikkoon koko fleksin pituudelta (ollaan muuten kävelty joka toinen päivä TAmin kanssa pelkkiä hihnalenkkejä). Eli nyt olis tarkoitus harjoitella enemmän sitä että vain VAPAA sanalla pääsee koko fleksinmitan pituuden eteenpäin tai sivulle. Jatketaan edelleen tuota hihnakävelyä jolloin TAmi ei pääse ollenkaan kovin kauas minusta ja oppii siis käveleen lähellä minua (josta tuntuu pitävänkin).

Ainiin sit kokeiltiin Blasin luoksetuloa ja se ei ollutkaan niin varma kun olin luullut. Tunnin jälkeen kuitenkin tajusin että hitsi soikoon mä olen käyttänyt TÄÄLLÄ sanaa tarkoittaan sitä että tule tännepäin (fleksissä) ei sitä että tule luokse. Eli nyt täytyy varmaan vaihtaa tuo luoksetulosana sit vaikka TULE sanaan ja alkaa sitä harjoitteleen.

Toinen juttu minkä tajusin kun vuoroamme odotellessamme harjoteltiin Blasin kanssa että hitto soikoon se ei istu ulkona ollenkaan, vaikka tekee sen niin hienosti kädenmerkistä sisällä. Ope sanoi että liike ei ole yleistynyt eli sitä pitää harjoitella nyt sitten eri paikoissa että saadaan se toimimaan joka tilanteessa.